Viime viikon maanantai alkoi tottakai ratsastuksen merkeissä Villellä. Mentiin maneesissa ihan vain perus ratsastusta. Ville oli alussa hiukan jumi, mutta laukkojen jälkeen taas super. Vasen laukka olisi tarvinnut hiukan enemmän työstöä, mutta pakkasen takia jätin vähemmälle. Itsellä, kun käy pakkasilma sen verran rankasti henkeen, tuntuu tukehtuvansa. En tehnyt ihmeitä eli isot ympyrät, siirtymiä.
Tiistaina Jäbällä oli vuokraaja kokelas. Joanna ratsasti Jäbällä tosi hyvin. Itse en kykene samaan enkä saa heti alusta niin korkeeksi ratsastettua. Villeä kiukutti kanssa ratsastajat, koska maneesissa oli jonkun verran porukkaa. Laukat nousi mainiosta ja pyöri paremmin maanantaihin verrattuna. Ville oli rento ja töitä tekevän oloinen koko ajan.
Keskiviikkona oli Terhin valmennus, johon osallistuin Jäbällä. Jäbällä menin siksi, jos Ville sekoaisi yksin menemisestä maneesiin. Unohdin piuhat talliin, joka ensin ärsytti minua ja pisteli mielessä. Kerroin Terhille Jäbän olleen super jäykkä viime aikoina. Terhin teettikin hyviä jumppa- ja venytysjuttuja koko tunnin ja kaikissa askellajeissa. Enkä ole pitkään aikaan mennyt niin rennolla ja venyvällä Jäbällä. Vaikka huomasin venymisen olevan Jäbällä hankalaa, kyllä se koko ajan yritti kovasti ja oli korvat hörössä menossa. Työskenneltiin koko ajan ympyrällä. Lopussa myös mentiin suoraa uraa ja varmistettiin, että hepat suoristuu ja kulkee pyöreänä myös suoralla uralla. Sain hyviä ohjeita istuntaani. Jäbä olikin valmennuksen jälkeen aivan hiestä märkä, jota ei kyllä ole pitkään aikaan ollut. Tallilta lähtiessä oli ihana olo itsellä ja Jäbäkin niin tyytyväisen oloisena jäi karsinaan.
Torstaina oli Ville päivä. Paulilla oli ratsutus samaan aikaan, joten Elisa pystyi muutaman kuvan nappaamaan. Menin Villen kanssa edeltä maneesiin ihan testinä eli sekoaako Ville yksin joutuessaan maneesiin. Lähti tallista hyvillä mielin ja tuli maneesiinkin hyvillä mielin. Maneesissa jossakin vaiheessa tajusi olevansa aivan yksin ja hirnu pari kertaa. Jouduin kerran komentamaan, ettei pikku heppa mun syliin voi tulla. Pääsin selkään hyvin. Heti aloin taivutella ja tekemään pysähdyksiä. Pari kertaa Ville vielä hirnui, mutta heti rauhoittui keskittymään työntekoon. Kohta saapuikin toinen ratsukko maneesiin ja Ville hirnui vielä silloinkin kerran. Paulin saapuassa maneesiin Ville hiukan jännittyi, mutta ei sen kummemmin asiaan ottautunut.
Ravissa oli eteenpäin pyrkivä enimmäkseen ja ainakin nenän rapsutuksen jälkeen. Laukat oli aluksi hankalia, mutta vertyi hyvin. Yritti Ville pari kertaa kiikuttaakin minua, mutta sain aika hyvin kiinni. Maneesissa meitä oli vain kolme, mutta aina tuntu, että ollaan sumpussa ja jouduin vetämään kiinni Villen. Tämä myös varmaan johti kiikutuksiin, koska Villellä meni hermo jatkuvaan jarrutteluun. Sitten sumppu tilanteiden jälkeen muutaman pitkän sivun baanatettiin kunnolla, jotta ei koko ajan hyssytellä. Hyvin reagoi eteenpäin apuihin, muttta myös jarruihin. Loppuraveissa Ville venytteli hyvin eteen - alas ilman, että painoi kädelle. Käveltiin pitkät loppukäynnit ja odotettiin Paulia.