Tämän viikon heppailut!

Ville om. Elisa Pyykönen

Olen siis itsekin pohtinut miten minä heppailen, Jäbäilen ja Villeilen, nykyisin. Yksi sana tulee mieleen, välinpitämättömästi ja todellakin epäjärkevästi! Tällä viikolla tapahtui ihme, suorainen hurjistuminen. Kävin maanantain vakkarituntini ja keskiviikkona itsenäisen ratsastukseni! Voi, että mulla oli voittajafiilis, kun kotiin pääsin. Olin taas päässyt käymään rakkaan harrastukseni parissa juuri niinkuin olen ajatellut ja kyllä mmyös maksanutkin.

Menin maanantain tunnilla Villellä, koska Jäbyn jalassa jotain vikaa, mutta ei mennä nyt siihen. Työskenneltiin koko tunti kolmikaarisella tehtäviä muutellen. Apuna meillä oli keskimmäisten kaarin kohdalla puomit niin pysyi kuvio ryhdikkäästi hallinnassa koko ajan. Ensin vain kevenneltiin ja tehtiin ennen kaarelle lähtöä ympyrä ja kaarelta poistuttaessa ympyrä. Sitten aloimme tekemään laukkatehtävää. Nostimme normaalista ravista laukan ja teimme päätyyn kaksi pääty-ympyrää niin, ettemme menneet puomien taakse ja päädystä ravi. Ravasimme puomin kohdalle ja kävelimme keskimmäisen kaaren toisen puomin luokse. Puomilta ravi ja päädystä taas laukka. Pitkällä sivulla oleva aina väisti koko tunnin ajan ja pitkällä sivulla pystyi myös välimatkoja korjailemaan. Käveli, ravasi, teki voltin tai vaikka loivan kiemuran väistäessään. Laukkojen jälkeen tehtiin ravissan niin, että päätyyn ympyrä, puomin kohdalla pois pääty-ymp. voltti, sitten normaalisti kaari ja sama voltti, mutta nyt se tuli eri suuntaa ja päätyyn lopuksi ympyrä. Pitkälle sivulle piti silloin tehdä kaikkien loivakiemura. Hiukan epäselvästi selitetty, mutta menkööt tämän kerran. Jos joku tahtoo tarkat ja paremmat ohjeet, voin piirrustella ne sitten.
Tunnin jälkeen olin pakahtua ylpeydestä, miten hieno Vipestä on tullut. Hieno Ville!

Ville om. Elisa Pyykönen

Keskiviikkona menin Elisan kyydillä tallille ja ratsastelimme yhdessä. Elisa meni Jäbään kevyestä ja Jäbä vaikutti ihan terveelle ja energiselle. Jäbyn ihmeparaneminen kyllä voi johtua Elisastakin, kun pitkästä aikaa sai taas Jäbä olla mammansa kanssa. Oli hieno seurata ratsukon siis aivan kummankin ilmeistä näki miten kovasti ne paloivat halusta ja innokstuksesta ja kaipuusta toisiinsa. Jäbä tais yrittää pikkusen saada tykitellä onnesta! Hassu tyyppi!

Minä menin siis Villen jälleen kerran. Mentiin joku 40min kaiken kaikkiaan tehokkaasti työskennellen. Suikkelehdittiin minne sattuun ja vain pari kertaa meinattiin törmätä toisiimme. Ville kantoi koko ajan itsensä ryhdikkäästi ja toimi oikein moitteettomasti. Laukat nousi heti ja pyörikin mallikkaasti. Hiukan vasemmalle oli jäykkä, kun pari kertaa nosti laukan topakasti ja otti hiukkasen reippaamat askeleet, hävisi jäykkyydet kokonaan. En tehnyt mitään erikoista. Ympyröitä kaarroksia ja paljon paljon temponmuutoksia. Kaikki siirtymiset ja nostot pyrin tekemeen oikein huolella.

Oli mukava käydä heppailemassa ja oltua vielä kotonakin ajoissa. Maanantaina olisi vuorossa ratsastustunti. Keskiviikkona olisi tarkoitus mennä hevostelemaan, mutta sen kummempia suunnitelmia ei kyllä nyt ole.

Yksi asia unohtuu ja siitä syntyy lumipalloefekti...

Perjantaina lähdin ajateltua myöhemmin töistä ja rupesin heti pakkaamaan, kun oltiin ajateltu Tervoon mennä viikonlopuksi. Pakkaus tuntui luonnistuvan sukkelasti ja kaikki raahattiin autoon. Ajeltiin Tervoon. Kun auto oltiin saatu purettua huomasin, ettei mulla ole lääkkeitä mukana. Noh ei hätä tässä vaiheessa kovin suuri. Kyllähän sitä pärjää heittämällä pari yötä ilmankin, ei oo kuoleman asia kuitenkaan.

Lämmitettiin sauna ja katseltiin telkkua. Jossain vaiheessa vaan tuli armoton väsy ja päätettiin lähteä nukkumaan. Kömmittiin portaat ylös ja otettiin päiväpeitto veke. Sieltähän löytyi ylläri! Koko sänky täynnä hiirin kökköä. Onneksi aiheuttajaa ei saatu itse teosta kiinni. Lakanat vaihtoon ja paskan siivoamiseen. Tarkastettiin jokaikinen huone ja viritettiin meidän huoneeseen hiiriansa ja tukittiin mahdollinen kulkureitti.

Siinä se odottelee uhriaan

Aamulla ei ollut kukaan tai mikään jäänyt viritettyyn ansaan. Aamupalan syötyämme päätettiin lähteä ulos hommiin. Sovittiin, että suljetaan laukut huolella ja jätetään mahdollinen kulkureitti avoimeksi ja viritellään ansa taas asemiin. Käytiin ajamassa puita ja touhuamassa muutenkin ulkona. Tulin laittamaan ruokaa sisälle. Kävin sitten hakemassa Joonan laukusta läppärin, jotta samalla voisin lueskella netistä mielenkiintoisia juttuja ja tehdä ruokaa. Ruoan jälkeen lähdettiin käymään Joonan mummon luona kahvilla ja hakemassa samalla lainaan toinenkin ansa.

Tämmönen kasa saatu parina viikonloppuna aikaseksi!

 Olin sitten unohtanut laukut auki ja katos kummaa. Se ketalehan oli käynyt minun laukkuun pyöräyttämässä muutaman kikareen ja Joonan laukkuun kakat ja pisutkin lirauttanut. Sängyssäkin oltiin käyty vierailulla ja ansasta juusto viemässä. Ansa ei ollut edes lauennut! Ei auttanut muu kuin rueta taas vaihtaa lakanat ja laittaa kaikki meidän vaatteet laukuista pyykkiin ja taas pyykkäri pyöri. Päätettiin mennä sitten nukkumaan alakertaan seuraavaksi yöksi. Viritettiin kummatkin ansat valmiiksi. Ilta meni sitten pyykkejä kuivumaan laitellessa ja muutenkin vain ollessa.

Sunnuntaina pois lähtiessä satoi lunta

Aamulla yhdelle ketaleelle kuolema oli koittanut! Ja taas toisesta ansasta oltiin juusto viety. Päivän ohjelmassa oli taas pyykkäystä ja kotiin lähtö. Olipa kiva palata kämpille. Ei ollut hiiren paskaa sängyssä eikä muutenkaa miettiä missä vipeltää. Sinne meni rentouttava viikonloppu ja univelkoja tuli tuplasti lisää!

Tapahtumat viikonlopulta 28.2. - 2.3.2014.