Viikko 30

Maanantai töitä ja illalla ratsastustunti Merjan opeissa Ville -hepokatin kanssa. Oli kyllä mukava tunti ja uudet niksit+kikat sain taas siihen mahdottomaan hassuun suomipolleen. On se vaan hieno ja taitava, kun osaa vaan ratsastaa. Yhden asian minkä Merja on saanut mulle jotenki ehkä aivonystyröihini; ei tarvii könöttää niin järkyttävän takana ihmeellisessä lentoon lähtö -asennossa vaan voi istua hienosti yllättävän rentona ja mukavasti suoremminkin. Ja se tunne mikä tapahtuu oman istunnan muutoksen vaikutuksesta, kun hevonen hidastaa itsekseen ja kulkee rennosti! Maanantain tunnista iski oikein kunnon kipinä, että Ville on se hevonen, jonka kanssa teen vapaamuotoisen kür-ohjelman, kun taas tallilla sellainen aika tulee. Olen alkanut kuuntelemaan kappaleita sellaisella tavalla, että millaisia liikkeitä voisi minkäkin biisin erilaisiin kohtiin tehdä. Tosin pitää olla varasuunnitelma, jos herra V päättäkin olla ihmeellisen pörhelö tai sitten uskotaan itseen niin kovasti, että ei tarvii varaversioita. Villen kanssa saa varmasti vaikka minkälaista hulvatonta aikaan. Sillä hevosella on vain sellainen olemus (:
 Lyhkäsesti voi jo alkaa miettimään vakavissaan, onko Jäbsy ihkuli todella kovan kilpailijan. Voi olla, mutta haluan silti pitää ns. varana Jäbyliä (; Ainakin Jäbän kanssa ihanat 150km/h:ssä maastot on kivoja kummankin mielestä (:
 

Sunnuntain maastolenkille Jäbsyä hakemassa

Tiistaina oli taas töitä, yllätys yllätys. Meillä on taas vajaa miehitystä tai oikeastaan naiseutta töissä. Noh ei sinäänsä mitään hätää itselleni, kun omien vuorojen ajat pitää vielä toistaiseksi paikkaansa. Perjantaille parin tunnin lisäys, mutta onneksi aamupuoleen, joten viikonlopun suunnitelmat pitää (:

Ylhäällä!

Tiistaina ihmeteltiin Kultsin kanssa miten meillä on näin sotkuista ja todettiin, ettei kukaan ole käynyt, joten ei ole tarvinnut olla kovin siistiä. Itselläni tuli totaali sekoutuminen pariksi minuutiksi, koska rakkaani on rakkain minulle, mutta hän osaa myös ärsyttää ja kaikkea sellaista pahiten. Ärsyttävimmät jutut mitä Joona edes kehtaa on lauleskella mun ärsytys kappaleita. Ihan siis oikeiden artistien kpleita, joita en vaan voi sietää! Tai sitten en kerro minkä murretta, mutta sitä perkanan vammasmurretta. Ei siinä murteessa varmaan itsessään ole mitään, mutta joku Kullaksikin luokiteltu osaa senkin kuulostamaan niin vittuunnuttavalle ja niin perkeleen ärsyttävälle. Joona seisoi kuin tönkkö suolattu, kun minä rähjähdin. Esitin siis kyseiset kappaleet juuri sillai, kun Joona. Ja voi että helpotti. Sen jälkeen pystyikin jo nauramaan ja tunnustamaan rakkauden paljon vahvempana (:
Oi sitä helpotuksen tunnetta (:

Sitten olikin hyvä aika mennä juoksentelemaan Puijon rappusia ja kyllä pieni korkeuden katoaminen tapahtui alas tullessa ja oli pakko pysähtyä, ettei kompastu. Ylös menessä jyrkin kohta oli pahin, piti ihan kunnolla tukeutua kaiteeseen, ettei ala liikaa hirvittämään. Ylhäällä oli voittaja fiilis ja vanha astmaatikko sai hetken ihan kunnolla hengittää. Tuli vanhat ajat mieleen, jolloin vähänkin juostessa tuli kala kuivalla maalla -olo. Se tunne, kun haukkoo henkejä ja saa itsensä yli hysterioitu. Mutta järki voittaa, hengitä kunnolla sisään ja ulos. Ja kappas ei hätää ja taas mennään. (:

Pikkuvaakut

Jos vain viitsisi ja jaksasi, rappusjuoksulla saisin tupakan polton loppumaan. Mutta ei mennä siihen. Palkittiin hienolla suorituksella vielä sorsien katselulla. Pikkuvaakut oli kasvanut aika isoiksi ja hyvin ärhäköiksi. Kyllä huomasi pienimmistä tulevan vielä sitkeimpiä, niin ärhäkästi leivän palan luo uivat - suorastaan syöksyivät. Sitten olikin jo kottiin menon aika ja syöpöttelyn vuoro. Älysin, etten koko päivänä ollut ihan kunnolla syönyt vaan töissäkin hötkyillyt ja haukannut mitä kerkesin.

Isot sorsat

Pomo jopa kehui jälkeäni mitä olin lauantaina töissä saanut aikaan, kun maito huone ja varsinkin asiakkaille näkyvä osuus niin hienosti järjestyksessä. Olin kyllä itsekin yllättynyt ajan käytöstäni ja aikaan saamisestani. Ainut mikä varsinkin eilen eli tiistaina painoi mieltäni. Lempparihuone, se jossa käyn joka kerta töissä, hevihuone on ihan järkyttävä. Voi mavon silimä, että on kauhee. Joku päivä sekin saa vielä pulssini niin koholle, että alkaa tavarat järjestäytyä itsekseen. Onneksi ainakin se asia on mielessäni, joten sekin ihme tapahtuu tässä joku päivä. Odottakaapa vaan. (:

Mutta nyt telkkarin tauksen imurointiin ja muutenkin olkkarin lattian luuttuamiseen. Myös aamupuuronkin voisi pyöräyttää, jotta jaksaapi taas painaa täysillä (:

Torstai 18.7.2013

Kyllä väsytti töistä päästyi ja kotiin hurruuteltua. Oli ihan päikkärit ansaittu. Minä otin ensin ja pari minsaa ja sitten Kultani Joona pari tuntia. (: Jos nukuttaa pittää nukkua.

Varsinaiseen asiaan, josta ajattelin raportoida. Olen alkanut lukemaan hirvittävän paljon kaikenlaisia blogeja. Löysin yhden todella mielenkiintoisen, joka löytyy lukulistaltanikin. Tämä kyseinen blogi on ollut pystyssä useamman vuoden ja olen päättänyt lukea kaikki vanhat rustailut alusta alkean - kyllä siinä menee KAUAN. Suurin osa teksteistä on kirjoitettu hyvässä hengessä ja varsin mukaansa tempaavasti kiitos siitä. Bonggasin sieltä mieltäni askarruttavan INCI -sanan ja kyllä. Kyseisessä blogissa se oli kuvattu osuvasti pienenä piiperryksenä kosmetiikkatuotteiden takatekstiksi. Asiasta heräsi hirmuinen mielenkiinto ja arvata saattaa Googlestahan se löytyi.

Selvitetyt meikkini (:

Tästä oikein innoittamana löysin hyvän sivun http://www.incihaku.fi/ ja kyllä sieltä löytyy kaikki mieltäni kutkuttavat asiat eli mitä minun meikkini on syönyt. Myös kyseisessä blogissa vanhoissa siis niissä ihan ensimmäisissä muistuteltiin UV-suojasta. Itsekin olen sitä mieltä, että kärvennyttää ei saa itseään tarkoituksella eikä mielellään edes vahingossa! Takaisiin INCI-hakuun. Tämä tuotteiden pikkutekstien selvittäminen ja mielellään vielä itselleen sisäistäminen on pyörinyt mielessäni viimeiset pari päivää. Tänään minä tein sen. Kaivoin kolme tuotetta, jotka tahdoin varmasti tietää mitä ne sisältää. Kyllä olen huono englannissa, olenkohan kertonut täälläkin sen jo, tiedän sentään mitä water/aqua meinaa ja talc -sanan osasin myös hyvin päätellä. Hyvä minä (: Loput oli hepreaa tai siis ilmeisimmin latinaa(?). Selvisi, että kyllä minun meikkivoide sisältää UV-suojan ja kyllä kolme tuotettani ei ole vaarallisia. Taidan siis jatkaa selvittelyä, jos vaikka oppisi vahingossa jonkun ulkoakin (:

Nyt siirtämään auto omalle paikalle ja tekemään pizzaa. (:

Viikko 29 - alkaa vapaalla

Möttis ottaa rennosti maman kanssa (:

Minulla on nyt ruhtinaaliset kaksi vapaata peräkkäin ja oikein alkuviikosta. Outoa. Eilinen maanantai alkoi vain normi pitkään nukkumisella ja kylläpä tuntui hyvälle. Illan tullen ajeltiin rats.tunnille, jonka menin pitkästä aikaa Jäbällä. Merja piti oikein tunnin minulle yksinään, joten opin hirvittävän paljon, koska koko ajan keskityttiin minuun. Jäbä oli alusta asti hyvin kuuliainen ja nöyrä. Harvoin olen saanut mennä tällä Jäbällä joka tekee minuun ison vaikutuksen, kun yleensä menen sillä mamman poika tai lelli Jäbällä. Oikeastaan tästä kuuluu suuri kiitos Evelle, Jäbän toiselle omistajalle, joka oli tehnyt niin mahtavan pohjatyön, että hirvitti pilata se.

Voin vaan todeta taas jälleen kerran kyllä punkerokin osaa ja pystyy, jos vaan jaksaa vaatia. Tätä tunnetta ei vaan voi kuvailla sanoin kunnolla. Myös Merjan "pikku"heppasen Ruusu ns. koeajoin. Keventelin puolituntia ja totesin pysyväni rauhallisessa ja mukavassa Jäbässä ja koheltaja Villessä. Heillä on minulle itselleni paljon enemmän annettavaa, kun jumalaton selkäkipu kotiin ajellessa. Kyllä mulla joskus on noiden kahden herran kanssa itkukin tullut, kun kaikki on mennyt perseelleen. Tätä tammukkaa kyllä helpotti se, että Merja-mamma seisoi vieressä ja kertoi mitä tehdään. Kyllä tälleen yleisesti oikein mukava nuori rouva tämäkin.

Vehmeristä lähtiessä kahvit kitusiin ja Möttis-pupunen<3 mukaan. Ikävä oli tuota loikkivaa kaveria. Olipa tainnut vaihteeksi vähän pullistua, oman äidin herkut kyllä maistuu minullekin, mutta en tiennyt hänen osaavan pupun ruokaakin tekevän. Hih! (:

Tätä kirjoitellessa on siis tiistai. Tieto huomisen iltavuorosta ottaa hiukkasen pattiin jo nyt, kun tietää, että torstaina on aamu. Voin sanoa, että kyllä sapettaa ihan kunnolla. Minulla on työmatkakin ihan reilu, joten nukkuakin olisi kiva. Muutenkin kotona oleminen olisi jees. Tuntuu niin tyhmälle kitistä, kun loppujen lopuksi olen hyvin tyytyväinen, että saan olla töissä kyseisessä paikalla ja saan rahaa työtä tekemällä enkä vain kelan tuella elele.

Kohta varmaankin kauppaankin joutaisi ehkäpä jotain ruokaa ostamaan. Seuraavaan kertaan.

Ihanat uudet vaatteet ja häät

Tämä teksti kuuluisi kokonaisuudessaan viime viikkon, mutta en tiedä miksi en ole saanut aikaiseksi kirjoitella. Blogin kirjoittelu on pyörinyt minulla töihin ajaessa, töissä, kokatessa ja jopa nukkumaan mennessäkin mielessä. Jotenkin olen niin täysin laimin lyönyt koko touhun... Mutta nyt tässä istun ja yritän saada kirjoiteltua edes jotakin.

Tosiaan tilasin kaksi viikkoa sitten Sportamorelta Asics:en treenipaidan ja Reebok:in dance drop caprit. Kummatkin tuotteet olivat kesäalessa ja aivan todella kivan näköiset kuvissa. Oi kun sain ne kotiini ja pukea päälle - sydämeni oli mennyttä. Ihanan kevyet päällä ja todella mukavat muutenkin, kokokin oli oikea kummassakin!

Uudet vaatteet koeajettiin Joonan<3 kanssa Puijon portaissa ja ihailtiin ylhäällä maisemia. Välillä meinasi korkeanpaikan kammo iskeä, vaikka en sellaista omistakaan. Pyöräiltiin vielä ankkoja katsomaan, mutta ne eivät olleetkaan siellä missä oletettiin niiden olevan - harmi. Otin ankoille oikein leipääkin mukaan.

Perjantai tuli kohisten, töitä aamusta ja illasta pakkailua. Suunnistettiin Tervoon. Ihana oli käydä rantasaunassa ja käydä vielä järvessäkin räpisköimässä.

Lauantaina oli poikkeuksellisen aikainen herätys ajatellen vapaa viikonloppua. Syynä oli Joonan siskon ja hänen miehensä häät. Voin myöntää, että kirkossa meinasin pitkästyä istumiseen ja vaikka pappi ei ns. jaaritellut meinasi hänenkin puheet vain lipua korvistani ohi. Virallinen tilaisuus

Laatu huono, sorry. Nam nam ruokaa oli (:

oli Varjolan tilalla, jossa myös yövyimme. Häät olivat ihan heidän näköisensä ja oloisensa. Soijaa meinasi välillä pukata ihan urakalla, mutta ulkona oli lempeä tuuli, joten ei siellä kuitenkaan ihan kuivunut korpuksi. Ilta meni pitkäksi, jonka arvata saattaa, mutta unikin maistui sitäkin makeammalle.

Sunnuntaina lähdettiin jo 12 aikaan huristelemaan kohti Tervoa, koska meidän pyykätyt vaatteet olivat siellä ja sinne menevää tavaraa oli meillä kyydissä. Matka tuntui jotenkin pidemmälle kuin mennessä. Käytiin saunassakin ja ihanan rento fiilis jäi päälle. Kämpille ajellessa sateli ihan reippahasti vettä ja kottiin päästyä tehtiin ruokaa. Makaronilaatikkoa vähän kaikella mitä kaapista löytyi. Hyvää oli. Oikein onnistunut viikonloppu siis takana.

Viikko 28 - Tiivistä aikataulua jo heti alusta alkaen

Otsikko taitaa viedä jo sanat suustani. Tämä viikko on todellakin kiirus, jos vaan laskelmani pitää paikkaansa.

Viikonloppu meni mukavasti vaihteeks porukoilla. En tiedä oliko töissä nyt niin mukavaa, mutta menkööt. Lauantaina kävin ratsastamassa Ville-heppasen ja suuri kiitos Elisalle (hevosen omistaja), kun oli tallilla. Sain kullan arvoisia vinkkejä ja neuvoja. Näillä eväillä varmasti ensikerralla rats.tuntikin menee mutkatta - ainakin toivon (: Sunnuntaina ratsastelin Jäbä heppasella. Kävin Anni-ystäväisen kanssa maastossa. En varmaan koskaan oo menny nii kovaa Jäbällä, mutta toisaalta kummatkin tai siis kaikki neljä tykättiin. Jäbsyn kanssa ollaan muutenkin menty niin harvakseltaan nykyisin, nyyyh ):
Reissu opetti: Minusta ei tule esteratsastajaa eikä ainakaan kenttäpuolen koheltajaa - kaikella kunnioituksella.
Annin kanssa myös turistiin kaiken näköistä muullakin ajalla kyseisenä viikonloppuna. Oli mukava vaihella kuulumisia.

Mutta takaisin tähän viikkoon. Eilen oli maanantaina. Mun piti herätä jo ennen viittä, koska tarvitsin auton tai siis tarvitsen koko viikon. Herään siis koko viikon ajan ennen viittä!!! PRKL! Kaiken kukkuraksi maanantaina ja tänään, tiistaina minulla on iltavuoro. Eipä tule paljon Rakkahani kanssa aikaa vietettyä, vaikka koko yön nukkuu viekussa - aamulla on herättyä ikävä, myös töissä ollessa on ikävä... <3
 Onneksi keskiviikkona on välivuki eli klo 12 - 18, torstaina ja perjantaina aamu eli klo 7 - 14. Saattahan tuo väsyttää iltasin. Viikonloppuna oli myös häät. Ei siis meidän. Kerron niistä sitten myöhemmin tarkemmin.

Eilen kävin korjauttamassa viikonlopun tohakassa, maastoillessa lähteneen kynnen. Samalla myös Annika tekaisi varputtimiin ihanat blingit (: Myös tuosta mukavasta kokemuksesta tuli sitten PARKKISAKKO! Parkkipirkot ovat armottomia. Olisi varmaan pitänyt jättää lappu ikkunaan "Kuskini on naisten hömppöjutussa". Ei sitä armoo olisi varmaan siltikään tullut... 

Tänä aamuna Möttis-pupunen sai kirjaimellisesti hepulin. Tuo kani ei ole koskaan ollut noin virkeä. Juoksenteli tai tarkemmin oikeastaan pumppelehti ympäriinsä ja loikkasi ns. esteiden yli. Muovimatto, kun on karvatassuille liukas, ei vaikuttannut sekään hidastavan päin vastoin. (: Ihana nähdä pirteänä ja elämää täynnä.

Ikävä kyllä on tullut viime aikoina harvakseltaan kirjoteltua, mutta työt on estänyt huvin. Siis ihan kaiken huvin. Tuntuu, ettei kerkeä ikinä oikein mitään kunnolla tekemään

Viikko 27 - loma jatkuu

Mun viikko alkoi porukoilta maanantaina, olin siis maanantaihin asti siellä. Joona oli oli palannut suoraan Jynkkylästä Kuopiion meidän kotiin. Tein maanantaina välivuoroni ja sen jälkeen äiti heitti mut ja Möttösen kaupunkiin. Käytiin äitin kanssa Prismassa, koska mama tarvitsi Joonan sanojen mukaan TAAS uudet kengät. Kyllä äitini tarvitsi ne kengät ihan tarpeeseen siis tulivat (: Itsekin ostelin jotain, mutta nyt en muista eli ihan vaan perus talouskamaa.

Tämä viikko on myös ollut mulle ns. lomaviikko, kivaa! (: Mukava pitää hiukan vapaa, tosin rahaahan tästä lököttelystä ei tule, mutta työinto onkin sitten parempi palatessa. Ajattelin, jos olisin siivoillut ja pyykkäillyt ja yms yms ja vielä kerran yms tällä viikolla. En ole, joka tässä vaiheessa hiukkasen kypsyttää. Ainut järkevä asia mitä olen saanut aikaiseksi, pestyä partsin lasin uusiks, koska olivat syystä paskaiset. Myös eilen eli keskiviikkona sain aikaiseksi. Tein ruokaa ihan päästäni ja oli hyvää.  Kermaista filee-perunalaatikko, jossa oli tuoretta sipulia ja tomaattia. Todella hyvää. Keksin iha ite tuon noin hienon nimenkin. Ikävä kyllä siitä ei tule kuvaa, koska se on jo melkein syöty (:
Ainiin sainhan mä keskiviikkona myös pyöräytettyä pyykkäriä ja luututtua keittiön lattian, koska matto on edelleen porukoilla. Sunnuntaina satoi vettä ja se ei kerenny kuivua. 

Käytiin myös Joonan kanssa pyöräilemässä pikkunen lenkki illalla ja nähtiin sorsia. Osa oikein hyökkäs luo, kun näkivät meidät. Oli myös söpö pesue. Jossain vaiheessa mua alkoi ahdistaa, kun ne olivat niin tuttavallisia. Siksi jatkettiin sitten matkaa. Kotona tein herkut lenkin kunniaks eli jätkiä ja limppaa, kumpaaki hirveesti (: Ihana herkutella rakkahani kanssa, NAM! (;

Tänään on siis tortai ja minun pitää taas mennä porukoille evakkoon, EN TAHO! Joona ajatteli mennä alustavasti Tervoon, koska hänen puku on siellä ja rakkahani tarvitsee sitä ensi viikonloppuna, koska on ne häät. Mä oon tylsä menen samassa mekossa, joka oli valmistujaisissani. Olen edelleen opiskelijan rahatilanteessa. Ikävä kyllä.

Ajattelin, jos nyt liikauttaisin peppuani pois tämän ruudun äärestä ja tekin jotain hyödyllistä. Nyt vaikka siivoisin mitä olin ajatellut ja muutenkin valmistautuisin Joonan kotiin tuloon töistä (:

Blogin ulkoasukin vaihtui tässä viikolla oliko nyt tiistaina. Omasta mielestäni enemmän mun näköinen, vai? Sorry, kun en ole kirjotellut - oon nukkunu! xD

Perjantaina olisi taas palattava töihin ja lauantainakin oli vuki. Ens viikko onkin enemmän mun mieleen, mutta kerron siitä sitten joskus toisten.

Kuviakin tulee ainakin jotain, kun saan vaan Joonan kännykältä siirrettyä (:

Viikonloppu 28. - 30.6.2013

Perjantaina mentiin porukoille oikein ns. perheen voimin - Möttis-pupu, Joona-rakas ja minä. Tavaraa oli taas niinkuin yleensäkin aika paljon, en ymmärrä miksi tarviin viikonlopuksi niin helkatin paljon kamaa - en tiedä opin vielä joskus ehkä.
Perjantaina tein avustaja hommiani. Ihmettelin vain, kun palkkapäivä oli, mutta nyt ei tullut avustajakeskuksesta palkaa?! Ensi kerralla tulee ns. tupla. Kaiken sen "raskaantyön" jälkeen ajateltiin mennä hakee jäätelöt ja niin me teimme.

Lauantaina Joona lähti joskus n. yhdeksän aikaan ajelemaan Jyväskylää kohde, Joonalta saadussa txt saattoi lukea toisin (; jätetään se tällä kertaa kertomatta. Joonalla oli polttareihin meno, mullakin olis ollut, mutta ihana pomoni päätti järjestää töitä. Toisaalta enpähä menny örveltää, ei sitä vaaraa olis oikesti ollu. 

Ennen töihin menoo kävin laitattaa vaihteeksi taas kynnet Annikalla ja kiitos siitä hänelle. Kivat tuli. On nimittäin yksiin häihin meno ja sitä varten tuli nämä otettua taas. Mulla on ensikerralle jo uusi suunnitelma, hih (:
Mulla oli iltavuki ja voiha taivas, että alko jännästi. Vehmerissä Millibaarin edustalle tipahti VESITASO. Kaikki onkin tästä sitten lukenut mediasta. Kaupassa kävijät kysyivät tiedänkö mitä on tapahtunut. Enpä tiennyt, kun ei sinne sisälle mitään pamahduksia tai muita oikein kuulu. Osa ihmisistä vaikuitti suorastaan säikähtäneiltä, kun ei kukaan tiennyt mitä on tapahtunut ja kelle. Lopultahan se selvisi ja eihän se nyt ihan niin mennyt kuin piti...

Työvuoro olikin sattuneesta syystä hiukkasen rauhallisempi mitä yleensä, mutta silti vilkas. Töistä lähtiessä ostin herkkuja itselleni, hih - ajattelin käpertyä niiden ääreen ja löhötä. Sitten minua häiritsikin eräs kaunis blondi, keskeytti minun rappusistuskelun. Se oli Emma -ystäväiseni, joka pyysi kylälle heilumaan hänen kanssaan. Pakko oli mennä, tyyppiä, kun en juuri koskaan nää, ikäväkseni... Kävin saunassa makkoomassa ensin ja sitten pukasin vain vaatteet ja menin kattomaan, onko Vehmeri-city muuttunut miksikään. Eipä ollu (: eli tylsää meinas olla, mutta sillon joutaakin jo kotiin.

Kotona mässäsin sitten, hih (: eikä nukuttanutkaan, kääk... Sitten mässäsin ja kattelin kännykällä Uusi Päivä -sarjaa. Olen kattonut sarjaa satunnaisesti, koska en ole nähnyt ensimmäisiä jaksoja, mutta nyt on tilaisuus tai se on alkanut jo aikasemmin. Kaikki ensimmäiset tuotannot tulee uusintana koko kesän ajan Yleareenassa. Joka päivä tai oikeastaan ilta tulee kaksi uutta jaksoa. Hyvä sarja suosittelen!

Sitten onkin jo vuorossa sunnuntain. Löhösin melkeinpä koko päivän, ei vaan huvittanut tehdä mitään, koska ei ollut pakko. Äippäkin oli jo pessyt meidän viemät matot painepesurilla, puihtaita olivat (: Ennen tallille lähtöä, koska ratsastustunti pitkästä aikaa, alkoi satamaan vettä. Laitoin äkkiä porukoitten autosta ikkunat kiinni ja linnottauduin sisälle, etten vaan kastu heti. Sade sitten loppu jo enne kuin edes tallivaatteet päälle olin saanut. Ei sen puoliin, en olis halunnu kastuakkaan (:

Menin tunnilla Villellä, Vee onpi samaisen Elisan, jonka on varsinaisen vuokrahevosenkin Jäbän omistaja. Aluksi tuntui, ettei koko touhusta tule lasta eikä paskaa! Alkulaukoissakaan en saanut, kun pari kertaa oikean laukan ja joka kerta vasemman. Sehän ei sitten mennyt yhtään niin kuin piti. Tietääkseni hevosen pitäisi vertyä, mutta ei Ville vaan punki ja en halunnu jäädä tukoksi, joten siirrytään toiseen päätyyn. Varsinaisena tehtävänä tehtiin nuorten hevosten jonkun ohjelman laukkatehtävää, joka ei mene siltikään ihan kuin mentiin. Päädystä myötälaukka, keskelle pitkää sivua kymmenen metrin voltti,  kulmasta täyskaarto, joka melkein pitkän sivun puoleen väliin. Tässä vaiheessahan meillä on vastalaukka, joka loppui pitkän sivun eli sinne mistä alotit kulmaan.

Sain tykittää Villellä ihan kunnolla, koska eihän tyyppi ollu ihan oikeesti kunnolla vertynyt. Voin kertoa, että mietin onko mulla jarruja ja kyllä ne oli, kun ajattelin kovasti (: Tehtävä piti tehdä yksitellen, jotta Maru, armas rääkkääjämme ei vaineskaan, valmentajamme, kerkeää neuvoa ja eipähän tule ruumita myöskään. Siinä sitten pyörittiin ympyrää ja kuka mitäkin. Itke tein pysähdyksiä ja hiukan väistöjä (: Kumpikin suunta meni oikein hyvin loppujen lopuski, oli tarpeeksi energiaa ja poika oli vertynyt (: Ei voinut kuin hymyillä. Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo (: Alkutunnista saatoin sanoa inhottavasti Marun míehekkeelle joka kuvasti, mutta minä en siinä kohtaa tykännyt yhtään. Tosin

Ilmeisimmin lisätään

Emma, jonka palkkasin kuvaamaan sai jatkaa työtään ja ikuistaa minun norsun kyrpä-ilmeen.

Mentiin myös vielä pienen kävelyn jälkeen lisättyjä raveja, muut meni harjoitusravia, mä kevensin koko ajan. Olis menny muuten kädet niin kipeeks, ettei olis toivookaa ollu seuraavana päivänä olla töissä (: Olin niin tyytyväinen tunnin lopuksi, ettei oo mitään järkeen ja kyllä Villekin oli. Tiesi ansaineensa namut (:

Hepan hoidon jälkeen käytimme Emman kanssa Bellaa-Emman siskon koiraa ja Montsaa-Emman perheen koiraa Vehmeriin valmistuneessa koirapuistossa. Bella kyllä heti koeajoi puiston, näytti viihtyvän ja Montsa hoiti tämän nuuhkuttelu puolen. Hieno puisto ja oikein näppärä. Ajattelin, jos niitä omiakin turrukoita käyttäisi, silloinkaan siellä ei saisi olla muita. Ihan vaan hermojen säästämisen vuoksi (:

 Sen jälkeen kaupan kautta kotiin. Jätskihän se piti hakee (: