Mikä tulee itsellenne ensimmäisenä mieleen, kun luet puhelimen näytöltä viestiä, jossa vihjataan ettei välttämättä kaikki ole ok...
Voin kertoa, että siinä vaiheessa toivoo omaavan tukun rahaa ja BE -kortin. Itselläni tuli heti reaktio "Kuka voi tulla tänne töihin mun tilalle nyt heti!?".
Kunnes lukee viestin kolmesti läpi ja toteaa, että mikään hengen hätä ei ole.
Lauantaina 21.3. Elisa infosi minua, että Villen jalka ollut kuuma ratsutuksen jälkeen. Maanantaina kävelin maneesissa ja ennen maneesiin lähtöä jalka oli normaali. Kävelyn jälkeen minusta normaali. Laitoin kylmäpatjat siksi aikaa, kun puuhailtiin.
Tiistaina 24.3. töissä ollessa Elisa tosiaan laitto viestiä, että kinttu tuli kuuma! Ei naurattanut ei. Tiedän etten omalla hysteriasoinnilla voi auttaa, korkeintaan pahentaa.
Takaraivossa paukuttaa ajatus, että se jalka oli sitten siinä. Villestä ei ole kuin pihan koristeeksi. Tai pahin mahdollinen, että maanpäällinen elämä oli tässä ja suoraan monttutuomio.
Ehkä vain olemme ahnehtineet liikoja. Joulukuussa saatiin ns. terveen paperit. Ollaanko me siis intouduttu liikaa? Unohdettu, ettei se mitään super treeniä kestä vielä. Ollaanko lipsuttu liikaa kylmäyksestä?
Viime viikolla kävin torstaina ja perjantaina maastoilemassa Jäbällä. Menin tarkoituksella niin ajoissa, jotta voin kokeilla Villen jalan lämpöä. Karsinassa ei ollut kuuma tai muutenkaan lämmin. Mutta samalla selvisi osa syyllinen lämpöön, Pauli ja Ville pitävät oman liitokavio show heti tarhaan päästeessään ja matkakin on yhtä steppaamista. Ei siis ihmekään, että lämpöä on ollut havaittavissa tarhasta hakiessa.
Asian valoisapuoli on, että tallille on tulossa sairaala-auto 9.4. torstaina. Sopivasti sattuu vapaapäivä töistä silloin. Villen jalka tutkitaan, Paulilla on vatsakontrolli ja Jäbällä on pelkkä rokotus. Nämä velivintiötkin kyllä saavat rokotukset.
Tänään taas menossa katsastamaan hepojen kuulumiset. Niistä lisää myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoithan asiallisesti (: