lauantai 8. maaliskuuta 2014

Tämän viikon heppailut!

Ville om. Elisa Pyykönen
Olen siis itsekin pohtinut miten minä heppailen, Jäbäilen ja Villeilen, nykyisin. Yksi sana tulee mieleen, välinpitämättömästi ja todellakin epäjärkevästi! Tällä viikolla tapahtui ihme, suorainen hurjistuminen. Kävin maanantain vakkarituntini ja keskiviikkona itsenäisen ratsastukseni! Voi, että mulla oli voittajafiilis, kun kotiin pääsin. Olin taas päässyt käymään rakkaan harrastukseni parissa juuri niinkuin olen ajatellut ja kyllä mmyös maksanutkin.

Menin maanantain tunnilla Villellä, koska Jäbyn jalassa jotain vikaa, mutta ei mennä nyt siihen. Työskenneltiin koko tunti kolmikaarisella tehtäviä muutellen. Apuna meillä oli keskimmäisten kaarin kohdalla puomit niin pysyi kuvio ryhdikkäästi hallinnassa koko ajan. Ensin vain kevenneltiin ja tehtiin ennen kaarelle lähtöä ympyrä ja kaarelta poistuttaessa ympyrä. Sitten aloimme tekemään laukkatehtävää. Nostimme normaalista ravista laukan ja teimme päätyyn kaksi pääty-ympyrää niin, ettemme menneet puomien taakse ja päädystä ravi. Ravasimme puomin kohdalle ja kävelimme keskimmäisen kaaren toisen puomin luokse. Puomilta ravi ja päädystä taas laukka. Pitkällä sivulla oleva aina väisti koko tunnin ajan ja pitkällä sivulla pystyi myös välimatkoja korjailemaan. Käveli, ravasi, teki voltin tai vaikka loivan kiemuran väistäessään. Laukkojen jälkeen tehtiin ravissan niin, että päätyyn ympyrä, puomin kohdalla pois pääty-ymp. voltti, sitten normaalisti kaari ja sama voltti, mutta nyt se tuli eri suuntaa ja päätyyn lopuksi ympyrä. Pitkälle sivulle piti silloin tehdä kaikkien loivakiemura. Hiukan epäselvästi selitetty, mutta menkööt tämän kerran. Jos joku tahtoo tarkat ja paremmat ohjeet, voin piirrustella ne sitten.
Tunnin jälkeen olin pakahtua ylpeydestä, miten hieno Vipestä on tullut. Hieno Ville!
Ville om. Elisa Pyykönen

Keskiviikkona menin Elisan kyydillä tallille ja ratsastelimme yhdessä. Elisa meni Jäbään kevyestä ja Jäbä vaikutti ihan terveelle ja energiselle. Jäbyn ihmeparaneminen kyllä voi johtua Elisastakin, kun pitkästä aikaa sai taas Jäbä olla mammansa kanssa. Oli hieno seurata ratsukon siis aivan kummankin ilmeistä näki miten kovasti ne paloivat halusta ja innokstuksesta ja kaipuusta toisiinsa. Jäbä tais yrittää pikkusen saada tykitellä onnesta! Hassu tyyppi!

Minä menin siis Villen jälleen kerran. Mentiin joku 40min kaiken kaikkiaan tehokkaasti työskennellen. Suikkelehdittiin minne sattuun ja vain pari kertaa meinattiin törmätä toisiimme. Ville kantoi koko ajan itsensä ryhdikkäästi ja toimi oikein moitteettomasti. Laukat nousi heti ja pyörikin mallikkaasti. Hiukan vasemmalle oli jäykkä, kun pari kertaa nosti laukan topakasti ja otti hiukkasen reippaamat askeleet, hävisi jäykkyydet kokonaan. En tehnyt mitään erikoista. Ympyröitä kaarroksia ja paljon paljon temponmuutoksia. Kaikki siirtymiset ja nostot pyrin tekemeen oikein huolella.

Oli mukava käydä heppailemassa ja oltua vielä kotonakin ajoissa. Maanantaina olisi vuorossa ratsastustunti. Keskiviikkona olisi tarkoitus mennä hevostelemaan, mutta sen kummempia suunnitelmia ei kyllä nyt ole.


Yksi asia unohtuu ja siitä syntyy lumipalloefekti...

Perjantaina lähdin ajateltua myöhemmin töistä ja rupesin heti pakkaamaan, kun oltiin ajateltu Tervoon mennä viikonlopuksi. Pakkaus tuntui luonnistuvan sukkelasti ja kaikki raahattiin autoon. Ajeltiin Tervoon. Kun auto oltiin saatu purettua huomasin, ettei mulla ole lääkkeitä mukana. Noh ei hätä tässä vaiheessa kovin suuri. Kyllähän sitä pärjää heittämällä pari yötä ilmankin, ei oo kuoleman asia kuitenkaan.

Lämmitettiin sauna ja katseltiin telkkua. Jossain vaiheessa vaan tuli armoton väsy ja päätettiin lähteä nukkumaan. Kömmittiin portaat ylös ja otettiin päiväpeitto veke. Sieltähän löytyi ylläri! Koko sänky täynnä hiirin kökköä. Onneksi aiheuttajaa ei saatu itse teosta kiinni. Lakanat vaihtoon ja paskan siivoamiseen. Tarkastettiin jokaikinen huone ja viritettiin meidän huoneeseen hiiriansa ja tukittiin mahdollinen kulkureitti.

Siinä se odottelee uhriaan
Aamulla ei ollut kukaan tai mikään jäänyt viritettyyn ansaan. Aamupalan syötyämme päätettiin lähteä ulos hommiin. Sovittiin, että suljetaan laukut huolella ja jätetään mahdollinen kulkureitti avoimeksi ja viritellään ansa taas asemiin. Käytiin ajamassa puita ja touhuamassa muutenkin ulkona. Tulin laittamaan ruokaa sisälle. Kävin sitten hakemassa Joonan laukusta läppärin, jotta samalla voisin lueskella netistä mielenkiintoisia juttuja ja tehdä ruokaa. Ruoan jälkeen lähdettiin käymään Joonan mummon luona kahvilla ja hakemassa samalla lainaan toinenkin ansa.


Tämmönen kasa saatu parina viikonloppuna aikaseksi!
 Olin sitten unohtanut laukut auki ja katos kummaa. Se ketalehan oli käynyt minun laukkuun pyöräyttämässä muutaman kikareen ja Joonan laukkuun kakat ja pisutkin lirauttanut. Sängyssäkin oltiin käyty vierailulla ja ansasta juusto viemässä. Ansa ei ollut edes lauennut! Ei auttanut muu kuin rueta taas vaihtaa lakanat ja laittaa kaikki meidän vaatteet laukuista pyykkiin ja taas pyykkäri pyöri. Päätettiin mennä sitten nukkumaan alakertaan seuraavaksi yöksi. Viritettiin kummatkin ansat valmiiksi. Ilta meni sitten pyykkejä kuivumaan laitellessa ja muutenkin vain ollessa.

Sunnuntaina pois lähtiessä satoi lunta


Aamulla yhdelle ketaleelle kuolema oli koittanut! Ja taas toisesta ansasta oltiin juusto viety. Päivän ohjelmassa oli taas pyykkäystä ja kotiin lähtö. Olipa kiva palata kämpille. Ei ollut hiiren paskaa sängyssä eikä muutenkaa miettiä missä vipeltää. Sinne meni rentouttava viikonloppu ja univelkoja tuli tuplasti lisää!

Tapahtumat viikonlopulta 28.2. - 2.3.2014.


tiistai 25. helmikuuta 2014

Törpöt ovat vallanneet maailman

Tämä teksti on pitäny kirjotella tänne ajat sitten, mutta tulkoot nyt!

Olen siis jo viime vuoden puolella osan näistä hankkinut ja ajatellut raportoida teillekin näistä.
Freemanin Feeling Beatiful kasvonaamio kaikille ihotyypeille. Tuoteselosteen mukaan sisältää paljon hedelmä- ja marjauutteita. Tuote tuoksuu miedolta ja on väriltään hiukan violetin sävyistä. Tökötin levitys ei kyllä ole kovin helppoa tahmeutensa puolesta ja eikä voi olla aivan varma kuinka paljon on laittanut mihinkin kohti. Itsellä tuli parilla ekalla kerralla laitettua ihan reilusti. Vaikutusajan oltua n. 5-7min, lähtee kuoriutumaan aivan helposti ja eikä ihollekaan jää laisinkaan läiskiä. Itselläni on kuiva iho ja kuivuu helposti. Joonakin on kokeillut muutamia kertoja ja todennut toimivaksi (; Hyvin rasvaiselle iholle ei todennäköisesti tee juurikaan mitään. Raikas olo jäi kasvoille.

Kuvassa toisena komeilee I love... vartalokuorinta. Tuoksultaan mitään sanomaton, ei kuitenkaan paha. Rakeet reilun kokoisia ja aluksi ihan hirvitti. Itse tulee joskus vartalokuorintoja vähän kasvoillekin taputeltua, mutta tätä ei kyllä tahtonut. Kierrekannellinen purnukka tosin suihkussa ei kovinkaan kätevä. Tulee otettua reilu kourallinen ja sitten mietityttää miten saa kannen takasin kiinni. Tykkäsin kyllä kovasti. Voisi harkita uudestaan käytettäväksi. 

Ja jatketaan vartalokuorinnoilla. We Caren vartalokuorintahan se siinä alemmassa tönöttää. Sisältää ihoa pehmentävää aloe veraa, ei huono! Tuoksusta puskee ensimmäisenä mieleen kukkaset ja sitähän se onkin. Tämä kuorinta on suunnattu meille herkkähipiäisille. Ei ollenkaan huono ja jälkikin jää juuri mieluisaksi. Tuubi onkin helpompi käsitellä suihkussa ja kyllä tätäkin minä saan otettua ihan liikaa kerralla. Joonakin testaillut ja mieluisaksi todennut. Tätä käyttää mielellään useammankin kerran viikossa. Olen myös kasvoillekin kokeillut eikä ainakaan mun nassu ole paljoa reagoinut. Suosittelen.

Bodyn vierestä löytyy Amwayn  ARTISTRY essentials tehokosteuttava kasvonaamio. Pahvisen pakkauksen sisäpuoleen, joten ei ole erillistä pakkausselostetta, joka voisi hukkaantua. Selostuksessa luki, että puhdista kasvot ensin ja sitten levitellä tätä, myös antaa vaikuttaakin vielä. Selosteessa mainittiin myös, että kosteuttajan jälkeen kasvovedellä ja kosteusvoiteella. Mutta minä laiskana jätän kaikki ekat neuvot ja vielä naamion jälkeisetkin siirrän aamuun. Kokeilin suihkuillessani, kun annoin hoitsikan vaikuttaa. Puhdisti meikinkin kokonaisvaltaisesti pois ja iho jäi raikkaaksi ja kerrankin kosteutetun tuntuiseksi + kimmoisaksi. Nettisivuilla luki, että tuoksuu mielosti, mutta näin pientä nuhaa sairastava ei haista mitään. En tiedä paljonko tämä tuote maksaisi, sain työnantajaltani synttärilahjaksi tämän. Tiina on siis Joonan täti ja minun palkkani maksaja.

 Sitten siirrytään tähän sanotaanko minun erikoisalaan, hiustökötit! Vasemmalla puolella arvatakin saatta tämän hetkinen silvershampooni tai violetshampoo, millä kukakin sen tuntee. Goldwell:n DUALSENSES Blondes & Highlihts oikein 750ml:n koossa ja todella kätevällä pumppukorkilla. Takatekstit on niin pienellä, etten kaupassa niitä jaksanut yhtään vilkuilla, joten päädyin kotona jakamaan teehetkeni shampoon lapun lukemisen kanssa. Keltaisuutta vähäntävä ja väriä haalistamaton Mirabelle-luumu lipidiöljyn ansiosta. Ei niin tehokas kuin kuvittelin JOICO:lta löytyy ns. tavallisemmassa koossa ja pullossa violetshampoo, jota viimeksi käytin ollessani blondi ja totesin tehokkaasti. Tämän kaverin olen antanut vaikuttaa hiukkasen aikaa ennen pois huuhtomista. Ei tuoksu eikä haise. Siinä suhteessa mukava. Eikä myöskään värjää esim. sormien minulla kuivaa ihoa.

Goldwellin seurana onkin sitten ECHOSLINE:n hiusnaamio, jonka ostin juuri tämän blondauksen vuoksi, koska tiesin hiuksistani tulevan todella kuivakorppu. Purkissakin lukee, että kuiville ja ylikäsitellyille hiukset, osoi ja upposi. Tuoksuu kookokselle selkeästi ja kyllä purkiltäkin löytyy kokoa reilusti 500ml:aa. Tästä purnukasta löytyy jo aikasemmin kiroamani kierteellinen kansi. Tuote toimii ja kosteuttaa. Kuivuus on hyvin kontrollissa, kun muistaa tätä käyttää. En suosittele miksikään päivittäiseksi tai kasvustolle joka voi hyvin. Tämä on hoitavuudeltaan hyvin raskas ja ohuet hiukset saattaisivat olla hyvinkin littanana. Omassa käytössäni oivallinen, hoitaa siis hyvin.


 Nonii nyt on siis päästy jo pois tuolta meijän suihkukoppihelvetistä, huh kestipä se kauan. Aloitetaan nyt oikeasta puolelta. CUTRIN Choozism monitoimisuihke. En ymmärrä tuota monitoimimerkitystä, mutta ei mennä siihen nyt. Suutin ei minusta tässä ole oikein toimiva, koska pitää painaa ripeästi pohjaan asti, jotta saa tasaisen sumun eikä vain yhteen kohti ammuttua lammikkoa. Itse en ole tätä käyttäessä mitään erikoisempaa loppu tulosta. Toisinaan ehkä hiukan enemmän muotoiltavuutta otsatukkaani lämpöraudan kanssa. Onneksi on kooltaan sen verran pieni, mutta olen saanut näitä kaksi kappaletta...

Vasemmalla puolella löytyy myös CUTRINia Premium sarjasta viimeistyöljynä käyttössäni. Sisältää arganöljyä ja ruusunmarjaöljyä. Tekee silkkimäisen tuntuiset ja aah miten kevyet! Antaa mukavan kiillon joka kertää koko päivän. Vain muutama pisara riittää. Tuoksu huumaava! <3 Olen käyttänyt saman sarjan Shine shampoota josta pidin kovasti. Lunastin kyseessä olevan shampoon ja öljyn Annelta, joka sai näiden tuotteiden tuoksusta päänsärkyä.

Viimesenä, mutta ei todellakaan vähäisempinä joululahjaksi saamani hiuspuuteri, joka sekin Annelta. Tuote on Dermosil:n tuuheuttava hiuspuuteri ja HUOM! hajusteeton. Puuteri on hyvin hienojakoista ja tahmaamatonta. Purkkikin on mielyttää silmää metallisella olemuksellaan ja kunnollisella korkilla. Reikiä, josta pyyteria saa siroteltua hiuksiin suoraan tai kämmeneen muotoilua varten, on sopivan vähän ja oikean kokoiset. Tämä tuli tarpeeseen, kun edeltäjänsä oli jo melkein lopussa.








Eiköhän tässä ollut tällä kertaa tököteistäni tarpeeksi ja tulette varmasti jatkossakin kuulemaan. Seuraavaksi luvassa saattaisi olla mitä vaatekaappini on eksyitynyt ja kuulumisia hevosmaailmasta + muista karvakorvista.
 
Ja kyllä ihme on tapahtunut lakkasin ihan ite omat kynteni melkein onnistuen vaaleanpunaisiksi. Kynteni alkaa olla esittelykelposet. Annika alahan suunnitella ja varailee kalenterista rakosta, jonne mahtuisin laitattamaan kasvattini.
Tässä se sitten on BLONDI!