Huonot tavat!

OHJEET: Nyt paljastateaan meidän ihmisten "huonot tallitavat". Mitä tyhmiä tai liian ison riskin omaavia juttuja teet hevosten kanssa siitä huolimatta, että tiedät niiden olevan huono juttu. 

Selkeät ja hyvät ohjeet löytyvät Voitto kotiin -blogista.

Tällä kertaa pistetään haaste kiertämään myös omille lempparibloggaajille. Muista siis haastaa postauksessasi kaksi haluamaasi bloggaajaa mukaan kertomaan heidän huonoista "tallitavoista". Haastan Jennan ja Jenniinan kertomaan omat huonot tavat.

Kännykän käyttö hevosen selässä
Nykypäivän yleinen ongelma varmasti suurimmalla osalla. Itsekin otan kuvia hepan söpöistä korvista maastossa ratsastaessa. Olen myös tekstaillut ja vastannut puheluun, kun oma työnantajani soitti.

Villen kanssa kotiin päin tulossa

Jäbän kanssa vasta maastoon menossa

Ilman hanskoja taluttaminen
Tarhasta tai laitumelta hakiessa monta kertaa taluttelen heppoja ilman hanskoja. Nyt Villen sairasloman alkaessa, kun herralle on kertynyt pököenergiaa niin on hanskatkin mukaan lähtenyt hakiessa.

Karsinan oven auki jättäminen
Saatan Jäbää hoitaessa jättää ovat auki, mutten apposen auki. Muutaman kerran unohtunut ovi raolleen, kun olen varusteita lähtenyt hakemaan. Jäbä saanut oven auki ja kuikuillut mitähän keksisi. Paulin ja Villen kanssa en harrasta tätä. P ja V on semmosia touhuilijoita, että ei kerkeisi selkää kääntää, kun olisivat jo livistäneet.

Varusteet päällä valvomatta seisottaminen
Vessaan saatan lähteä niin, että hepoilla suitset päässä ja satula selässä. Hepat siis seisovat ilman minkäänlaista valvontaa. Voisivat ihan hyvin laskea pään alas ja tallata ohjalle, sen jälkeen ikuinen vetopaniikki ja suu rikki. Tätä teen todella harvoin.

Selästä käsin juominen
Ratsastaessa kesä helteellä ja yksin saatanpa aukaista vichy pullon. Heppa töröttää pää seinään päin ja itse kaksin käsin aukasen pulloa. Jos olisi säikymmät ratsut, olisi tämä tyttö monet kerrat tantereessa käynyt.

Hevosen irti pitäminen
Loimittaessa esim. ratsastuksen jälkeen päästän Jäbän melkein aina irti ja viskaan sitten loimen selän päälle. Pari kertaa Jäbä on lähtenyt hiippailemaan muualle. Myös kuvailu niin, että Jäbä on irti. Voihan se hevonen hävitä siitä vaan, vaikka on kuinka kiltti.

Nousen lähes poikkeuksetta selästä niin, että nostan oikean jalan hevosen pään kautta vasemmalle puolella ja sitten liu'un alas. Todella typerää. Jos tätä asiaa voi lieventää, toisinaan mun lonkka on niin kipee ettei kestä ns. kumartua sen päälle, että taisin takapuolen päältä jalan nostettua vasemmalle puolelle.

Tässä ei kyllä huomio ole yhtään hevosessa eikä mitään järkeä!

Ilman hanskoja ja yhdellä kädellä. Kuvassa ei näy minun crocsit.

Syömimisen salliminen

 Kylläpäs näytä on! Hävettää jonkin verran. Onneksi ikä alkaa tuomaan järkeä. Ilman satulaa en maastoonkaan enää lähde. Aina olen kypärä päässä ratsastanut ja hevosen selkään noussut. Ratsastaessa aina hanskat, tai no ei. Joskus olen kaverin ponia kokeillut ilman hanskoja ja tennarit jalassa. Mutta näin yleensä on asiaan kuuluvat varusteet.

Hevostelua tiivistetysti

Viimeksi taisin kirjoitella Paulilla ratsastamastani tunnista. Oon mennyt kyseisen tunnin jälkeen myös kerran Paulilla uudestaan. Siitä tunnista en edes muista juuri mitään enää. Ainut muistikuva, että tehtiin ympyrällä laukat. Laukkanostettiin ympyrän avoimelta sivulta ja ratsastettiin 1,5 ympyrää. Joo-o sai muutamat kerrat uusia noston. Milloin hevonen ennakoi, innostuksissaan nousi väärä laukka ja vielä siihen lisäksi omat sähläykset. Tunnilla oli onneksi vain minä Paulilla ja Jäbän toinen vuokraaja tottakai mestari Jäbällä.

Kiitos Annelle kuvista!

Villellä olen kävellyt kerran tässä välissä. Taidettiin ottaa raviakin parin pitkän sivun verran. Villellä on virtaa jonkun verran, koska sairaslomailu jatkuu. Jalka siis ei ole parantunut juuri ollenkaan. Tämä asia varmistettu klinikkakäynnillä, jolla itse en valitettavasti päässyt olemaan läsnä. Kylmäystä ja BOT hoitoa jatketaan. Pikku hiljaa saa ravia lisäillä ohjeistuksen mukaan. Eiköhän sitä malteta pitää tahti hyvin rauhallisena, jotta saataisiin ehjä jalka taas. Minulla ainakin jo ikävä Villen kanssa maastoiluja.

Jäbällä olen mennyt kolmisen kertaa noin tässä välissä. Jäbä on voinut hyvin pyöreästi. Nyt syksyn sateiden saavuttua ja ilman viilennettyä huomasin keskiviikkona myös jäykkyyttä ilmaantuneen takaosaan. Siirtymä harjoitusten ja tempon muutosten ansiosta pyllykin vetryi. Aivan vau -tunnetta ei tullut moneksikaan askeleeksi, mutta sitä kohden on aina hyvä ratsastaa. Onneksi Elisa oli yhtä aikaa ratsastelemassa. Ohjeisti ratsastamaan jalalla kättä kohden ja olla kokonaan kädellä tekemättä mitään. Meinasi hirttää vasemmalta nimittäin kokonaan kiinni. Ohjeita noudattamalla irtosi ja keveni kivasti. Loppu keventelyt sai sitten fiilistellä. (;

Kerran olisi pitänyt tunti olla, mutta Maru oli lossin jonkun vian vuoksi jumittunut jonoon, joten ratsasteltiin itsenäisesti se tunti. Menin silloin Nessulla. Hyvin tammamainen tamma. Kiva hoitaa ja käsitellä. Ratsastaessa en vain löytänyt mitään pientäkään punaista lankaa mistä saada apuja. Ehkä askeleen tai kaksi. Sitten, kun kokeilit samaa uusiksi, niin ei. Palkokasvi oli syvällä sieraimessa. En jäänyt yksin vääntämään, kun ei se siitä olisi paremmaksi muuttunut. Hyppäsin selästä alas, talutin ja vein talliin. Hoidin Nessun pois ja totesin, että elämyshän se oli tuokin.

Tällä viikolla hipsuttelin sitten mennä myös totuttua erilaisemmalla. Neppis on Nessun veli. Neppikseen oon tutustunut jo aikasemmin, kun tämä herra on ollut jo useampana kesänä Vehmerissä Marulla laitumella. Neppiskin on herkkä, mutta miellyttämisen haluinen. Hyvin mukava ja tasainen ratsastaa. Pientä ponimaista pököilyä välillä havaittavissa, mutta saa ratsastaa kättä kohden.

Tehtiin vastalaukkaa loivalla kiemurauralla tunnilla. Onnistui hyvin. Hiukan Jäbä tuli mieleen. Ei tainnut tulla kertaakaan rikkomista raville vaan tasapaino ja hallittu meno jatkui alusta loppuun. Yllätyin kyllä lennokkaista askeleista ja loppujen lopuksi hiukan liihottavista ja kevyvistä askellajeista. Laukka aluksi töksähtelevä, mutta verryttyä oikein mukava. Ajatus olisi mennä ensi viikollakin Neppiksellä tunnille, jospa sieltä saisi vähän lisää kivaa tunnetta. Oikein mainio Jäbän / Villen korvaaja. Tykkään!

Herra P

 Tiistaina 5.8. menin Elisan kyydillä tallille ja minulla oli ratsastustunti. Elisa antoi minun mennä Paulilla, koska Jäbäkin juoksi samalla tunnilla ja edellisesti postauksesta voi lueskella miksei Villekään ollut käytössä. Tällä hetkellähän olen ns. tuuliajolla hevosten suhteen eli ei aina oli sitä "omaa" heppaa käytettävissä, mutta ei ole vielä toistaiseksi menoa haitannut (:

Harjailin huolella ja varustin muutenkin Paulin valmiiksi ja itsenikin tottakai. Tallista maneesiin kävellessä alkoi kutkuttaa vatsan pohjaa. Ajatus siitä, että menee näinkin hienolla hevosella kunnolla ensimmäistä kertaa Marun silmien alla oli suorastaan jännittävä. Kaiken kukkuraksi Elisa, hevosen omistaja, istui kentän laidalla ja käytin samalla häntä kuvaajana. Tietääpähän mille se meno en edes vähän näyttänyt.

Ensimmäisten keventelyjen jälkeen jännitys hävisi. Tuntui, että ajelen pilven hattaralla, joka vastaa kiitettävän hyvin pyytämiii apuihin + korjailee meikän virheitä. (; Tehtiin käynnissä ja taidettiin myös ravissakin tehdä väistöjä. Kun tunti eteni laukkailun vuoroon, alkoi taas vähän kaivella massusta. Viimeksi, kun sain kokeilla Paulia, laukka ei ihan helpolla noussut. Mutta tällä kertaa kuin ajatus!

Kuulemma mentiin alitempoisesti ja sen huomasi, kun tehtiin vastalaukkoja. Muutaman kerran tuli rike raviin tai laukka ei kestänyt loppuun asti. Tuli pari kolme onnistumista, joten sitten meidän ei tarvinnut enää vääntää samaa uudestaan, koska onnistumiseen kannattaa aina lopettaa.

Loppuraveissa Pauli venyi mukavasti alas pyöreäksi ja oikein venytteli itseään. Ja minä taas sain vain nauttia ja ihailla, miten hienon hevosen selkään olenkaan saanut nousta. Hieno Pauli! (:

Tunti meni omasta mielestäni kehityskelpoisesti. En ainakaan saanut Marulta huutoja hevosen pilaamisesta enkä Elisaltakaan. Enkä myöskään murhaavia katseita, kuinka väännän tai käännän hevosen mutkalle. Hyvillä opeilla sain aina jollakin tavalla pylpylrettyä kiemurat tehtävän mukaisesti.

Tämä ratsastustunti oli pitkästä aikaa itselleni hyvinkin opettavainen. Oli ihmeellistä huomata, miten saman tyyppiset Elisan kaikki hepat ovat. Samalla niin erilaiset. Kuinka jotakin Villellä opittua voipi käyttää hyvin Paulillakin ja Paulilta opittua pystyy soveltamaan Jäbään tulevaisuudessa. Ihmeellistä.

Tunnin jälkeen käytin Paulin suihkussa. Pesin suojat + vyön juoksevalla vedellä. Satulan ja suitset tuli myös puunattua puhtaaksi. Hepat hoidettua ja namukat annettua lähdettiin kotia kohti. Ei tarvinnut hymyä kaivella kasvoille - tuli aivan luonnostaa. (:

 

 

 

Tallista lähdössä

Kiitos Elisalle kuvailuista! (: Mukavaa oli (: